Yhdistyksen historia 1992-2012
Teksti on alun perin julkaistu Kokkolan Työttömät 20 v. juhlajulkaisussa. (PDF)
Perustaminen 1992
Syksyllä 1992 suurtyöttömyys alkoi koetella jo todella kovalla kouralla Kokkolaa. Alkoi käydä selväksi, että työttömät tarvitsevat elämänlaatunsa säilyttämiseksi jotain mielekästä toimintaa. Kokkolan Työnväenopiston silloinen rehtori, Matti Suhonen ryhtyi puuhamieheksi oman toimensa ohella vetämään keskustelupiiriä työttömille. Mukaan toimintaan lähti noin 30 hengen ryhmä, koostuen eri ammattiryhmistä työttömäksi jääneistä.
Kokoontumisia oli noin kerran viikossa eri aihepiirien parissa. Tässä ryhmässä heräsi ajatus, että olisi aika perustaa oma yhdistys työttömien toiminnan laajentamiseksi. Otettiin yhteyttä Kokkolan seurakuntaan, ja yhteisvastuukeräyksen turvin päästiin alkuun. Kokkolan Työttömät ry:n perustava kokous pidettiin 17.12.1992.
1993
Oli yhdistyksen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Yhdistys sai seurakunnalta veloituksetta käyttöönsä pihatuvan Pakkahuoneenkadulla sijainneelta seurakuntatalolta. Se oli avoinna kaikille työttömille arkisin klo 10–14, ja aukioloajoista vastasivat vapaaehtoiset ennalta sovitun työvuorolistan mukaisesti. Tarjolla oli kahvia omakustannushintaan ja siellä sai lukea päivän lehdet, vaihtaa kuulumisia sekä pelata erilaisia pelejä. Yleisiä kokouksia pidettiin kerran viikossa, jolloin jäsenet saivat tuoda esiin mielipiteitä toiminnan kehittämiseksi.
Yhdistyksen aktivistit organisoivat ruokailun työttömille seurakunnan ruokalaan kahdesti viikossa. Seurakunnan emäntä hoiti varsinaisen keittämisen ja työttömät osallistuivat esivalmisteluihin sekä jälkisiivoukseen. Toukokuussa tehtiin esitys TVY:lle (Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö) VR:n lippujen 50 % alennuksesta työttömille, sekä myös esitys ”Suomi Kriisissä”.
Alusta asti yhdistys tarjoutui olemaan mukana elimissä, joissa käsiteltiin työttömien asioita, ja edustajiksi päästiin useaan toimikuntaan. Osallistuttiin myös aktiivisesti kaikkiin työttömyyttä ja sen torjumista käsitteleviin seminaareihin vuoden aikana. Varainhankintaa järjestettiin osallistumalla erilaisiin tapahtumiin järjestyksenvalvojina. Virkistystä järjestettiin meloen, pyöräillen sekä veneillen eri kohteisiin. Aloitteitakin tehtiin kaupungille kolme kappaletta.
1994
Vuoden toiminta jatkui samoilla periaatteilla kuin ensimmäinen toimintavuosi. Merkittävänä parannuksena koettiin Kokkolan kaupungilta saadun palkatun henkilön saaminen aukiolosta ja jokapäiväisestä toiminnasta vastaamaan. Yhtenä muistiin jääneenä tilaisuutena oli sittemmin tasavallan presidentiksi valitun Martti Ahtisaaren vierailu Pihatuvassa, jolloin läsnäolijoilla oli mahdollisuus tentata häntä. Tilaisuus veti väkeä ja tunnelma oli leppoisan kodikas.
Elokuussa järjestettiin ensimmäiset Työttömien festivaalit kauppatorilla, tähtiesiintyjänä oli Mikko Perkoila. Juhlaa jatkettiin vielä illalla Pihatuvalla musiikin ja makkaranpaiston merkeissä.
Varainhankintaa tehtiin edelleenkin erilaisiin tapahtumiin osallistumalla sekä kahvilan pidon merkeissä, että järjestyksenvalvonnassa. Syksyllä osallistuttiin joukolla Kansalaistalkookeräykseen. Aloitteita tehtiin edelleenkin aktiivisesti. Edustajia olimme saaneet useaan eri työryhmään ihan kiitettävästi. Tuntui hyvältä päästä mukaan esittämään myös työttömien mielipiteitä heidän olojaan ja tulevaisuuttaan koskevissa asioissa. Vaikka toimintaa värittikin vaikutusmahdollisuuksien aktiivinen etsiminen, löytyi myös tarpeeksi aikaa huolehtia jäsenistön henkisestä hyvinvoinnista erilaisten pyöräretkien ja pienimuotoisten reissujen avulla. Kangaspuutkin saatiin, ja ne olivatkin ahkerassa käytössä.
1995
Vuotta leimasi ennen kaikkea muutokset ja uudistukset yhdistyksen tähänastisessa toiminnassa. Seurakunta möi Pakkahuoneenkadun kiinteistön, joten yhdistykselle se tiesi muuttoa. Uudet tilat saatiin huhtikuussa Torikadulta Lavanderin talosta; ruhtinaalliset 200 m². Sinne muuttivat myös Aktiivi-Kokkolan ja Nuorten Palvelun toimistot. Muuton myötä vaihtui toimipaikan nimi Pihatuvasta upeasti kalskahtavaan Työttömien Toimintakeskukseen. Talossa oli myös keittiö, joka mahdollisti ruokailutoiminnan aloittamisen. Työttömillä oli nyt mahdollisuus edulliseen ruokailuun yhteensä viitenä päivänä viikossa.
Palkatun henkilökunnan määrä lisääntyi kahdella ruokalasta vastaavien myötä. Toimintaa pystyttiin nyt kehittelemään laajemmalla sektorilla. Tilastojen mukaan johtokunta kokoontui 20 kertaa ja pykäliä käsiteltiin likimain 200 kappaletta. Aktiivinen ote vain vahvistui. Edustajia oli mukana useissa työryhmissä ja toimikunnissa. Neuvotteluja käytiin jatkuvasti niin kaupungin, kuin työvoimaviranomaisten kanssa työpaikkojen säilymisen puolesta.
Kursseja ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin jäsenistölle. Kesällä pidettiin lapsiparkkitoimintaa yllä. Saimme myös sinä kesänä kaupungilta käyttöömme viljelypalstan, jossa saimme kasvatettua perunoita keittiön käyttöön. Tapahtumia oli mitä erilaisimpia, mm. Työttömien festivaalit. Retkiäkin tehtiin ja varainhankinta oli keskeisellä paikalla toimintaa.
1996
Toimintavuonna Kokkolassa vain jatkui suurtyöttömyys, joka aiheutti monelle työttömälle ja tämän perheelle sekä taloudellista, että henkistä ahdinkoa. Työttömien edunvalvonta, ja niin heidän henkisestä, fyysisestä kuin myös sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen korostui entisestään.
Heinäkuussa oli taas muutto edessä, koska kaupunki tarvitsi Lavanderin talon omaan käyttöönsä. Uudet tilat löytyivät kauppatorin laidalta. Uusien tilojen myötä voitiin ruokalan toimintaa laajentaa, ja nyt ruokailupäiviä oli 4 kertaa viikossa. Toimintakeskukseen perustettiin ATK-paja, joka osoittautui ajan hengen mukaisesti perin tarpeelliseksi.
Työttömien lokakuun suurmielenosoitus Helsingissä, joka yleisesti tunnetaan nimellä ”Murrostorstai” sai liikkeelle komeat 200 työtöntä Kokkolasta. Keväällä palkattiin RAY:n rahojen turvin yhdistyksen ensimmäinen oma toiminnanohjaaja. Kutomoon hankittiin toiset mattopuut pitkien jonotusaikojen välttämiseksi. Uutena vapaaehtoistyön muotona alkoi Keskipohjanmaa-lehden lukeminen näkövammaisille.
Työttömien festivaalien yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa oli mukana mm. silloinen sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ja Esko Aho. Työttömien toimintaviikolla marraskuussa käsiteltiin työvoimakoulutusta sekä työttömyysturva- ja eläkeasioita. EU:n ruoka-apua jaettiin yli 1300 kiloa yhteensä 232 avunhakijalle. Yhdistystä tehtiin tunnetuksi painattamalla toiminnasta kertova esite sekä kutsumalla eri kohderyhmiä tutustumiskäynnille. Varainhankintaa, työttömien koulutus- ja virkistystoimintaa toteutettiin entiseen malliin.
1997
Yhdistyksen viidentenä toimintavuonna työttömien edunvalvonta ja heidän niin henkisestä kuin fyysisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnistaan huolehtiminen korostui erityisesti. Idea työttömien omasta terveyspisteestä heräsi, ja sitä lähdettiin ajamaan, mutta vuoden loppuun mennessä se ei vielä ollut herättänyt vastakaikua päättäjissä.
Palkatun henkilöstön avuksi alettiin saamaan työharjoittelijoita erilaisilta työvoimapoliittisilta kursseilta niin keittiön, kuin toimiston puolelle. Ruokailumahdollisuus säilyi neljänä päivänä viikossa. Se toimi omakustannusperiaatteella, eli jos näytti tulevan voittoa, se annettiin ilmaisen aterian muodossa asiakkaille. Entiset toiminnat jatkuivat, ja uutena toimintamuotona työttömät saivat mahdollisuuden käyttää Tienestin moottoripajaa viikonloppuisin pienempiin korjauksiin. Vuoden aikana tätä mahdollisuutta käytti 300 henkilöä.
Huhtikuun räntäsateessa kymmenkunta pyöräilijää vei eurooppalaisen marssin viestin työttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan sisukkaasti Pietarsaareen. Edunvalvonta eri toimikunnissa ja työryhmissä jatkui entiseen malliin niin paikallisella kuin myös valtakunnallisella tasolla. Jäsenistön virkistystoiminta oli vakiintuneena toimintamuotona mukana pitkin vuotta.
1998
Vaikka kyseisenä vuonna työllisyystilanne maassamme yleisesti ottaen kohentui, se ei valitettavasti näkynyt kaupunkimme työttömyysasteessa, joka sitkeästi pysytteli 20 % paikkeilla. Erityisen huolestuttavaksi siitä teki pitkäaikaistyöttömien suuri, lähes 40 % osuus. Uusia työpaikkoja ei kaupunkiimme juuri saatu.
Kokkolan ja Kälviän yhdistykset yhdessä hakivat, ja pääsivät mukaan seitsemän muun alueen kanssa valtakunnalliseen kolmivuotiseen ”Elämä Hallintaan”-projektiin, jonka järjestäjänä oli Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry. Projektin tavoitteena oli syrjäytettyjen ja syrjäytymisvaarassa olevien työttömien elämänhallinnan ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.
Pitkään vireillä olleet työttömien terveystarkastukset alkoivat osana työelämästä poissaolevien työkykyprojektina. Toimintansa aloitti täten työttömien terveyspiste Helppi, johon kaupunki palkkasi yhdistelmätuen avulla terveydenhoitajan. Elokuussa perustettiin alueellemme Pohjalaistyöttömien Aluejärjestö ry, jonka tehtäväksi tuli tukea, neuvoa ja auttaa alueemme työttömien yhdistyksiä.
Toimintakeskuksessamme oli yksi rovastikunnan ruokapankin jakelupiste, jonka kautta jaettiin 1698 ruokakassia. EU:n ruoka-apua jaettiin lisäksi noin 1000 kiloa. Marraskuussa vietettiin alueellista pestuupäivää, jonka tarkoituksena oli saada työnantajat ja työnhakijat kohtaamaan toisensa ja sen myötä syntymään uusia työpaikkoja. Tapahtumassa olivat taustavoimina Kokkolan kaupunki, Työvoimatoimisto, Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutuskeskus sekä Radio Keskipohjanmaa. Tilaisuudessa kävi yli 600 henkeä, mutta valitettavasti työnantajien osuus supistui vain muutamaan.
Näytelmäpiirin aikaansaannoksista päästiin nauttimaan pikkujoulussa. Näytelmän käsikirjoitus oli ryhmän omaa tuotantoa.
1999
Vaikka työttömyys yleisesti ottaen väheni vuoden aikana, olivat Kokkolan luvut vieläkin liian synkkiä. Työttömyysaste pysytteli sitkeästi 18 % paikkeilla, ja pitkäaikaistyöttömien osuus tästä oli lähes 30 %. Uusia työpaikkoja ei kaupunkiimme juurikaan saatu, ja valtio ja kunta työllistivät etupäässä henkilöitä, jotka olivat oikeutettuja ns. yhdistelmätukeen. Tämä tiesi sitä, että ansiosidonnaisella päivärahalla olevilla oli vaikeuksia työllistyä.
Tilat kauppatorin varrella myytiin altamme pois, ja näin oli taas muutto edessä. Syyskuussa pääsimme muuttamaan Niittykadulle 230 m² tiloihin. Työelämästä poissaolevien työkykyprojekti tuli hyvin kiinteäksi osaksi toimintaamme sillä meidän puheenjohtajamme ja sihteeri toimivat myös sen johtoryhmässä. YEH-projektia vetävälle järjestyi toimitiloistamme omat työtilat, ja näin ollen myös tästä projektista tuli hyvin kiinteä osa toimintaamme. Kurssitoiminta ja keskustelupiirit jatkuivat vilkkaana. Virkistystoimintaa järjestettiin entiseen malliin.
Paikan muuton myötä panostettiin uuden osoitteen tunnetuksi tekemiseen kutsumalla eri yhteistyötahoja tutustumiskäynneille. Yhdistyksessä oli keskusteltu mahdollisista yhteistyömuodoista maahanmuuttajien kanssa. Tätä toimintaa lähdettiin toteuttamaan tarjoamalla heille työharjoittelupaikkaa keittiöstämme. Tarkoituksena oli tehdä paikkamme heille tutuksi sekä antaa heille mahdollisuuden tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen työympäristöön.
2000
Työttömyysaste Kokkolassa näytti 15,4 %, ja oli noin 5 % yli valtakunnan tason. Pitkäaikaistyöttömien osuus pysyi vakiona, pienistä työvoimapoliittisista, hetkeksi tilastoja muuttavista toimenpiteistä huolimatta.
Vastoin ennakkoasenteita, muutto keskustasta syrjäisemmälle paikalle ei aiheuttanut suurta kävijämäärän laskua. Koivuhakaan johtavan pyörätien ansiosta olimme siltikin keskeisellä paikalla. Yhdistykselle avattiin oma kotisivu internetissä, jossa esiteltiin toimintaamme.
Elokuussa saimme arvovaltaisia vieraita, sillä työministeri Tarja Filatov saapui tänne seurassaan mm. kansanedustajat Kari Urpilainen ja Marjatta Vehkaoja. Tilaisuudessa oli mahdollisuus esitellä heille mieltä painavia kysymyksiä. Tapahtuma oli kokonaisuudessa lämminhenkinen.
Kurssitoiminta oli vilkasta ja keskustelupiirit kokoontuivat eri aihepiirien ympärille. Edustusta lukemattomissa eri ohjausryhmissä ja toimikunnissa, niin paikallisella kuin alueellisella tasolla oli yhdistyksellämme kiitettävästi. Yhteistyötä eri viranomaisten kanssa pidettiin tiiviisti yllä. EU-ruokaa jaettiin noin 1500 kiloa sekä rovastikunnan ruoka-avustusta noin 300 kassia. Ne olivatkin viimeiset kassit, sillä rovastikunnan ruokapankkitoiminta lakkautettiin 30.10.
Työelämästä poissaolevien Työkyky-projekti päättyi, mutta terveyspiste Helpin osalta saatiin jatkoa kahdeksi vuodeksi eteenpäin, mikä oli hyvin tärkeää, sillä kahden vuoden aikana se oli jo vakiinnuttanut paikkansa ja olisi ollut harmi, jos sen toiminta olisi loppunut.
2001
Työttömyystilaston näyttivät lukemaa 14,4 %, hienoista laskua, mutta siltikin maan keskiarvon yläpuolella. Pitkäaikaistyöttömien toivottomalta vaikuttava tilanne aiheuttaa eniten huolta yhdistyksessämme, sillä heidän tilanteensa on se kaikkein vaikein: Työttömyyttä on jatkunut hyvin pitkään, ikää on karttunut, aiemmin hankittu ammattitaito on ruostunut. Mahdollisuudet päästä takaisin työmarkkinoille supistuvat ja ongelmat vain lisääntyvät. Monelle on jo käynyt niin että he ovat antaneet periksi ja luopuneet toivosta. Yhdistyksemme onkin panostanut siihen, että he eivät jäisi koteihinsa, vaan tulisivat mukaan toimintaamme. Valitettavasti meitä avustavat tahot eivät oikein ole sisäistäneet työvoimareservin henkisen vireyden ylläpitämisen tärkeyttä, sillä avustusten saaminen tällaiseen toimintaan on sangen vaikeaa.
Maahanmuuttajien työharjoittelut toimipaikassamme ovat jo muuttuneet melkeinpä rutiiniksi. Ennakkopeloista huolimatta he eivät ole kertaakaan joutuneet kohtaamaan syrjintää tai rasismia täällä meillä. Päinvastoin on asiakaskuntamme ottaneet heidät vastaan erittäin lämpimästi. Spontaania keskustelua on syntynyt eikä kieli ole tuottanut ongelmia. Yhteisymmärryksen myötä on selvitetty asioita sittenkin, kun sanoja ei ole enää löytynyt. Heidän avullansa olemme voineet järjestää yhteistyötahoillemme mieleenpainuvia elämyksiä eri kulttuureista peräisin olevien aterioitten ympärillä.
Tienestin moottoripaja lakkautettiin toukokuun lopulla, joka oli tosi harmittavaa, sillä se oli jo vakiinnuttanut asemansa yhtenä työttömiä palvelevana toimintamuotona.
Vakiintuneiksi muodostuneitten toimintojen lisäksi uutena lisänä tälle vuodelle toimintaamme on tullut se, että Kriminaalihuolto voi sijoittaa yhteiskuntapalveluksena rangaistuksensa suorittavia meille. Toiminta on soveltunut muuhun toimintaamme erinomaisesti, sillä maahanmuuttajien lisäksi meillä on hyvin usein myös suomalaisia työharjoittelussa erilaisilta työvoimapoliittisilta kursseilta. Sekaan sopii huomaamattomasti ilman turhaa silmätikuksi joutumisen pelkoa.
Seurakunta myönsi sille jätetyn kansalaisaloitteen johdosta yhdistyksellemme 35 000 euroa kokeiluluonteisesti vähävaraisille suunnatun ruoka-avun järjestämiseksi. Varsinaisen jakelun aloittaminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2002.
2002
Vuoden 2001 syyskuussa astui voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka velvoittaa kuntia aktiivisesti toimimaan alle 25 vuotta täyttäneiden työllistymisen puolesta. Yli 25 täyttäneiden osalta tämä on vapaaehtoista. Kaupungissamme on panostettu tähän ja työttömyystilastot näyttivät 13.8 %.
Seurakunnan myöntämää määrärahaa vähävaraisille ruoka-avun hankkimiseen saatiin käyttöömme 35 000 euroa, ja jakelu aloitettiin 22.2. Suosio ylitti kaikki ennakko-odotukset ja se summa oli äkkiä mennyt. Yhdistys teki uuden anomuksen kokemuksensa ja avuntarvitsijoiden määrään perustuen. Lisärahaa tuli 20 000 euroa, jonka turvin jakelu aloitettiin taas kesäkuussa.
2003
TVY:n Työttömien tapahtumapäiville 5.-6.6 Helsingissä osallistuttiin 38 hengen voimin. Tutustuttiin myös eduskuntataloon Jutta Urpilaisen ja Anne Kellosalon johdolla. Samalla matkalla käytiin myös Tallinnassa.
Vuoden aikana järjestettiin ilmaisruokailua kerran kuukaudessa. EU:n ruoka-apua jaettiin yhteensä noin 4000 kg. SPR:n kasseja jaettiin myös työttömien toimintakeskuksesta. Seurakunnan myöntämällä rahasummalla jaettiin ruokasäilykkeitä vähävaraisille n. 5000 kpl, n. 1000:lle eri henkilölle.
Pohjanmaan TE-Keskukselta saadulla 8910 euron omatoimisuusavustuksella järjestettiin koulutusta, tehtiin hankintoja ja maksettiin toimintokohtaisia menoja. Kokkolan kaupungin 814 euron avustus käytettiin yleistoimintaan. Seurakunta myönsi meille 2000 euron suuruisen avustuksen käytettäväksi koulutus- ja virkistystoimintaan. Raha-automaattiyhdistys RAY:n 20 000 euron avustus käytettiin työttömien asiamiehen palkkaukseen ja toimistotarvikehankintoihin.
2004
Työllisyystilanne ei ole vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien osalta parantunut. Kokkolassa työttömiä oli lokakuussa 11,9 %. Koko maassa oli työttömiä 10,7 % työvoimasta. Kokkolan Työttömien yhdistyksessä oli jäseniä vuoden lopussa noin 170.
17.12 järjestettiin perinteinen joulujuhla/jouluruoka jäsenille ja kutsuvieraille. Juhlassa esitettiin joululauluja ja joulupukki vieraili. Kaikkiaan ruokailijoita oli n. 100. EU:n ruoka-apua saatiin jaettavaksi n. 5700 kg. 10:lle vähävaraiselle yksinhuoltajalle toimitettiin Kokkolan Työttömät ry:n jouluruokapaketti. Puheenjohtaja ja toiminnanohjaaja veivät tuotteet perusturvasta saatujen henkilöiden osoitteisiin jouluviikolla.
Järjestettiin mm. hygienia- ATK- sekä kuvataidekursseja. RAY:ltä saatiin 30 000 euroa työttömien asiamiehen palkkaus- ym. kuluihin. Pohjanmaan TE-Keskukselta saadulla 9750 euron (netto) omatoimisuusavustuksella järjestettiin koulutusta, tehtiin toimistotarvikehankintoja, maksettiin puhelinlaskuja, kirjanpitomenoja, tilintarkastusmaksuja ym. toimintamenoja. Kokkolan kaupungin 841 euron avustus käytettiin yleistoimintaan. Seurakunta myönsi meille 2200 euron suuruisen avustuksen käytettäväksi koulutus- ja virkistystoimintaan. Matti Lepistön rahastosta saatiin 500 euroa, jolla kuvataidekurssin opettajan palkkauskulut hoidettiin.
2005
Pohjalaistyöttömät AJ ry:n kokouksissa olivat paikalla puheenjohtaja Pekka Puolimatka sekä Olavi Vakkuri. Yhdistys sai monta vierailijaa mm. Kokkolan seudun liikuntapainotteisesta ATK- ryhmästä, Nuoret työttömät/Avain ammattiin-ryhmästä, Oulun työttömistä, Oulunsalon työttömistä, Rovaniemen Seudun Sosiaalitalousyhdistyksestä sekä Ventuskartano ry:n VERRY ryhmästä.
”Terveenä Työttömyydestä”- ryhmäloma järjestettiin 21-26.8 Kylpylähotelli Rauhanlahteen Kuopioon, jonne yhdistys järjesti bussikuljetuksen. Osallistujia otettiin 16. Virkistystoimintaa järjestettiin samaan malliin. Yhdistys kävi Kokkolan kaupunginteatterin ”Seitsemän veljestä”-näytöksessä marraskuun alussa, ”Kahakka”-ennakkonäytöksessä 6.6 ja ”Luistelijan kuningas”-näytöksessä 2.12. Lentopalloa pelattiin myös kerran viikossa urheilutalolla alkuvuonna. Kesällä lentopalloa pelattiin Mesilän kentällä kaksi kertaa viikossa.
Koulutustoimintaa pidettiin yllä järjestämällä hygienia-, ATK-, kasvisruoka- sekä venäjänkielen kursseja. Kotipesä-lehden teko aloitettiin marraskuun puolessa välissä. Lehti ilmestyi 14.12 ja tuotti hyvin rahaa yhdistykselle. Terveyspiste Helpin toiminta täytyi valitettavasti lakkauttaa yhdistyksen parhaista yrityksistä huolimatta, koska terveydenhoitajaa ei saatu palkattua.
2006
Kokouksia Kokkolanseudun eläinsuojeluyhdistyksen kanssa järjestettiin 19.4, 27.4 ja 16.5. Työttömien Valtakunnalliselle ihmisoikeuspäiville osallistuivat toiminnanohjaaja Marja-Leena Juoperi ja Päivi Soisalo. Yhdistykseseemme kuului vuoden lopulla 170 jäsentä.
2007
Työttömien määrä Pohjanmaan TE-keskuksen alueella oli marraskuun lopussa 6197 henkilöä. Työttömien osuus työvoimasta oli 5,2 %. Koko maan lukema oli 7,6 %. Korkein työttömyys Pohjanmaan alueella oli Kokkolassa – 7,8 %.
Toimitiloissamme työskenteli vuoden aikana 12 henkilöä. Yhdistyksen palkkaamana yhdistelmätuella työskentelivät toiminnanohjaajana 2 henkilöä vuoden 2007 aikana, joista kaupunki maksoi työnantajamaksuosuudet. Keittäjänä toimivat kaksi henkilöä. Palkkakustannukset jaottuivat samoin kuin toiminnanohjaajilla.
Kirpputori Symppis avattiin. Kirpputorille otetaan vastaan lahjoituksina mm. vaatteita, kuten myös huonekaluja yhdistyksen hyväksi. TVY:n vuosikokoukseen Jyväskylään 29-30.3.07 yhdistyksen edustajina valittiin Pekka Puolimatka, varaedustaja Olavi Vakkuri, Päivi Soisalo, varaedustaja Pirjo Välitalo ja Tarja Männistö. Kokkolan Työttömät osallistui myös Valtakunnalliseen työttömien edunvalvontapäivään Helsingissä.
2008
Työttömyysaste oli 6,1 % eli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli joulukuussa 6,6 %. Työttömyysaste oli matalin Etelä-Suomen läänissä; 4,7 %, ja korkein Oulun läänissä; 9,2 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 12,4 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 16,7 %.
Toimitiloissamme työskenteli vuoden aikana 28 henkilöä. Yhdistyksen palkkaamana yhdistelmätuella työskenteli toiminnanohjaajana 1 henkilö vuoden 2008 aikana, josta kaupunki maksoi työnantajamaksuosuudet. Keittäjinä toimivat kaksi henkilöä ja 3 ompelijaa työllistettiin. Maatilahankkeella oli oma projektityöntekijä, työharjoittelijoita ja kuntoutuksessa olevia. Työharjoittelussa meillä oli tänä vuonna 12 ihmistä, keskimääriin puolen vuoden jaksoissa. Kuntoutustoimintaan osallistui 5 ihmistä ja yhdyskuntapalveluun 5.
Kesällä aloitti ompelupaja työttömien tiloissa. Ompelupaja työllistää 3 pitkään työttömänä ollutta ompelijaa ja työharjoittelijoita muutaman kuukauden kerrallaan. Ompelupajalla tehdään vaatteiden korjausta, lyhennetään housuja, uusitaan vetoketjuja ja tuunataan kirpputorimme vaatteita uuteen elämään. Tehdään myös tilaustöitä, kaikki eivät saa kaupasta oikeankokoista tai mieleistään vaatetta.
Lehdistötilaisuuksia oli useita vuoden aikana. Esim. Hanna Lensu Maaseudun Tulevaisuudesta: LOKAKUUN LIITE suomalaisesta köyhyydestä herätti laajan keskustelun ja kannanottoja. Myös Maisa Järvelän kirjoitus lokakuun lopussa Kokkolan lehdessä toi paljon uusia asiakkaita ompelupajallemme.
Kokkolan Työttömät ry:n ilmainen jouluruokailu järjestettiin 17.12.08 toimitiloissamme. Ruokailua olivat tukemassa Kokkolan Minimani joululaatikoin, Wihurin pikatukku joulukinkuilla ja Kannuksesta Pouttu oy leikkelein. Syömässä kävi 82 henkilöä. Jouluruokailun yhteydessä pidettiin lehdistötilaisuus, jossa aiheena valtakunnallinen työpankkikokeilu. Myös Outi Airola kävi, hänen aiheenansa oli köyhien joulu. Samalla illalla MTV3 uutisissa näytettiin pitempi jakso meidän keskuksestamme ja jouluruokailusta. Haastateltiin asiakkaitamme ja ahkeraa ompelijaa Joanna Tsokkista. Joannasta oli myöhemmin kirjoitus Keskipohjanmaan joulunumerossa, aiheena jälleen suomalainen köyhyys.
2009
Yhdistys osallistui Pohjalaismaakuntien järjestötoiminnan neuvottelupäivään 8.9 ja 22.–24.10. Osallistuttiin Työttömien valtakunnallisiin ihmisoikeuspäiviin Järvenpäässä. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat ry:n ”Arki Sujuvaksi”- kotitalousneuvontahanke houkutti peräti 15 osallistujaa joka toinen kuukausi.
Vanhuksille tarkoitettua lumisetelipalvelua on kaupungin kanssa jatkettu. Olemme halvimmat lumitöitten tekijät kaupungissa. Lumitöitä tehtiin talven mittaan yli 100 tilausta. Yhdistyksessä oli jäseniä vuoden lopussa noin 150.
2010
Kursseja järjestettiin taas voileipäkakunteon sekä digikuvauksen ympärillä. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat ry:n ”Arki sujuvaksi”- kotitalousneuvontahanke oli yhä suosiossa ja osallistujien määrä pysyi suunnilleen samana.
Virkistystoimintaan kuului Kokkolan Kaupunginteatterin ”Kiviä taskussa”-komediasta nauttiminen, sekä ostosmatka tuuriin. Muihin tapahtumiin lukeutuvat mm. yhdistyksen Wanhan ajan tori Kokkolassa, Kesäpäivät Hanhinevalla yhdessä Kotipesän kanssa sekä Joulumyyjäiset Kokkolan kaupungintalolla.
Yhdistyksen verkkosivut uusittiin uudella osoitteella ja ulkoasulla.
2011
Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi Työttömien yhdistyksessä 20 vuotta toimineen Jari Vuorisen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalilla pitkään kestäneestä työttömien edunvalvonnasta.
20.4 järjestettiin lastenrieha, johon sisältyi makkaran paistamista, paloautoihin tutustumista sekä ponilla ratsastamista. Kursseja järjestettiin mm. voileivänteon, digikuvauksen sekä leivonnan merkeissä. Muuhun virkistystoimintaan kuului ostosmatka tuuriin sekä Kokkolan kaupunkiteatterin koeyleisöksi pääseminen. EU-ruokaa jaettiin vuoden aikana noin 12 364 kg. Kokkolan työttömien yhdistyksessä oli jäseniä vuoden 2011 lopussa noin 100.
2012
Kesällä yhdistys keräsi rahaa myymällä omia tuotteita iltatorilla sekä järjestämällä oman toritapahtuman. Yhdistys osallistui TVY:n vuosikokoukseen Kuopion Rauhalahdessa 26–28.11 ja samalla TVY:n laivakoulutukseen. Vuoden aikana jaettiin 18 000 kg EU:n ruoka-apua.
20-vuotisjuhlaillallinen pidettiin 16.12 johon oli kutsuttu mm. yhdistyksen ja TVY: hallituksen jäseniä.